Ergonomia

Ergonomia

Ergonomian määritelmä

Ergonomia on ihmisen ja toimintajärjestelmän vuorovaikutuksen tutkimista ja kehittämistä ihmisen hyvinvoinnin ja järjestelmän suorituskyvyn parantamiseksi.
Ergonomian avulla työ, työvälineet, työympäristö ja muu toimintajärjestelmä sopeutetaan vastaamaan ihmisen ominaisuuksia ja tarpeita. Ergonomian avulla parannetaan ihmisen turvallisuutta, terveyttä ja hyvinvointia sekä järjestelmien häiriötöntä ja tehokasta toimintaa.

Fyysinen ergonomia keskittyy fyysisen toiminnan sopeuttamiseen ihmisen anatomisten ja fysiologisten ominaisuuksien mukaisiksi. Fyysinen ergonomia korostuu työympäristön, työpisteiden, työvälineiden ja työmenetelmien suunnittelussa.

Lähde: Työterveyslaitos.

Selän, niska/hartiaseudun, hiirikäden vaivat ovat tuttuja kaikille päätetyötä tekeville. Useissa ammattiryhmissä kärsitään työasentojen ja epäterveellisten istuma-asentojen aiheuttamista rasitusvaivoista, kipeytymistä ja työkykyyn vaikuttavista ongelmista.
Ihmisten hyvinvointi työtehtävissään on otettava vakavasti. Rasitusongelmista kärsiminen on paitsi ongelman kohdanneelle ihmiselle, myös työnantajille ja yhteiskunnalle hankala ja kallis. On laskettu, että yksi sairaspoissaolopäivä maksaa 300 – 500 euroa.
Sairaspoissaolojen lisäksi tulevat kuntouttamisen kustannukset, jotka voivat olla jopa moninkertaiset poissaolokustannuksiin verrattuna. Ennakoivaan työterveyden ylläpitoon kiinnitetään nykyisin paremmin huomiota kuin 10 – 20 vuotta sitten. Ymmärretään työhyvinvoinnin merkitys tuottavuuden ja työilmapiirin kannalta paremmin. Korjattavaa tietysti on aina. Työpaikkojen ja ammattiryhmien välillä tämän tyyppisten asioiden huomioonottamisessa on suuriakin eroja. On havaittu, että eniten ongelmia aiheutuu staattisista työasennoista,liian rutiinin omaisista työtehtävistä ja tekotavoista.
Rasitus ja kipeytymisongelmien estämisessä on parhaat tulokset saatu luomalla tekijälleen aktiivinen ja liikkumaan mahdollistava työtapa.
Satulaistuminen on osoittautunut erinomaiseksi avuksi, jolla on saatu hyviä tuloksia rasitusvaivojen ennaltaehkäisyssä ja korjattua jo aiheutuneita ongelmia.

Mikä tahansa satulatuoli ei tuo apua. Satulatuolin muotoilun täytyy vastata fysiologisiin tarpeisiin. Yliopistotason istumapainetutkimuksissa on havaittu, että keskiraollinen kahdesta osasta tehty istuin on ainoa istuintyyppi, jolla saadaan oikeanlainen lannekulma. Tämä koskee molempia sukupuolia. Yhtenäinen istuin ei anna naisillakaan mahdollisuutta taivuttaa lannetta riittävästi eteenpäin luonnollisen seisomaryhdin kaltaisen lannekulman muodostamiseksi. Keskiraollinen istuin ei aiheuta ikävää painon tunnetta ja siten luonnollisen selän ryhdin ylläpitäminen on luontevaa. Satulaistumisella on havaittu selvää hyötyä myös genitaaliterveyteen perinteiseen työtuoli-istumiseen ja yhtenäisellä satulatuolilla istumiseen verrattuna.

Keskiraollisella satulatuolilla istumapaine kohdistuu ainoastaan istuinluille ja istumakyhmyille. Jalkojen isojen lihasten verenkierto ei häiriinny ja koko kehon nestevirtaukset ovat vapaat kuten seisoessa. Jalat tukevat istumista ja jalkojen lihaksisto osallistuu istumiseen. Keskiraollisen satulatuolin etuihin kuuluu pilates voimistelu tyyppinen keskikehon aktivointi. Istuin laittaa töihin selkälihaksiston ja syvät vatsalihakset. Selkää tervehdyttävä jumppa tulee huomaamatta. Keskiraollisella tuolilla onkin havaittu paljon kokemuspohjaista hyötyä selkävaivojen korjaamisessa ja ennaltaehkäisyssä. Niska/hartiaseudun kipeytymisongelmien korjaamisessa ja ennaltaehkäisyssä on keskiraollinen tuoli myös todettu perinteistä työtuoli-istumista paremmaksi vaihtoehdoksi.

Ammattiryhmät kuten lääkärit, hammaslääkärit ja parturi kampaajat ovat monille tuttuja satulatuolien käyttäjäryhmiä. Nykyisin toimistotyöntekijät ovat kuitenkin jo suurin keskiraollisten satulatuolien käyttäjäryhmä. Uusimmassa keskiraollisissa satulatuoleissa on keinumekanismi ominaisuus. Keinumekanismi on osoittautunut loistavaksi ominaisuudeksi keskikehon aktivoinnissa ja ryhdikkyyden säilyttämisessä, myös tilanteissa joissa joudutaan kurottautumaan työtehtävää kohden. Istuin mukailee kehon liikkeitä ja tekee istumisesta entistä miellyttävämpää ja tehokkaampaa.

Sähkösäätöiset työpöydät ovat yleistyneet ja toivottavaa olisikin, että niitä olisi jo kaikilla päätetyötä tekevillä. Sähkösäätöinen työpöytä mahdollistaa optimaalisen tuen säätämisen käsivarsille ja niska/hartia-alueen lihaksistolle. Lihaksiston jännitysongelmista ei ole enää pakko kärsiä. Hiirikäden ns. ’’tenniskyynärpää’’ eli jännetuppikanavan tulehdustila voidaan välttää säätämällä kyynärvarrelle riittävä tuki, jolloin ranteen turha taivuttelu jää pois. Sähkösäätöinen työpöytä mahdollistaa optimaaliset säädöt istuttaessa normaalilla työtuolilla, satulatuolilla tai työskennellessä seisten.

Apuvälineissä ergonomiatuotteet ovat menneet vauhdilla eteenpäin. Hiiriohjaimet kuten Mousetrapper, Rollermouse. Pystymalliset hiiret, ergonomiahiiret, käsituet, näyttöjen varret, aineistotelineet  jne. tuovat apua ergonomiaongelmiin ja niitä kannattaa kysyä ja kokeilla. Parhaiten oman työpisteen ergonomiaongelmien eliminointi ja työmukavuuden parantaminen onnistuu kutsumalla paikalle asiantuntija.